http://www.muoviteollisuus.fi/Muoviteollisuus ryMuoviteollisuus ry0583848e462df7f8a12deb2c0ac8ab23http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=244Sat, 18 May 2013 11:33:00 +0300Tampereen Messut Oy on järjestänyt Alihankinta-messut vuosittain pääyhteistyökumppaneidensa Teknologiateollisuus ry:n, Kumiteollisuus ry:n ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n kanssa. Kaikkiaan messujen historia on 25-vuotinen. Juhlavuodesta 2013 lähtien uutena pääyhteistyökumppanina on mukana Muoviteollisuus ry. Tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.–26.9.2013 näytteille asettuu yli 1000 näytteilleasettajaa, valtaosa kansainvälisiä firmoja. Joukossa on useita satoja muovituotevalmistukseen ja sen asiakasketjuun linkittyviä yrityksiä. Ja kaikki ovat tavattavissa yhdessä tilaisuudessa. Käytössä on myös kokonaan uusi hallilaajennus. Messujen teemana on kovin muoviläheisesti \"Muotoilu ja kilpailukyky\". vesa.karha@plastics.fi72b8e24a34a6d61672705ef8e870eb31http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=243Mon, 06 May 2013 10:41:00 +0300Suomalainen muovituotteiden valmistus on kirinyt vuoden 2009 pahan taloudellisen notkahduksen kiinni. Vuoden 2011 tuotannon bruttoarvo oli jo takaisin vuoden 2007 tasolla. Vuoden 2012 arvioidaan kokonaisuutena olleen 2011 tasoa. Nyt vuonna 2013 on tehtävä kaikki voitava, että jäljellä oleva valmistus kasvuineen säilyisi. Suomessa osataan tehdä paljon erilaisia muovituotteita, joista merkittävimmät ovat erilaiset pakkaukset, rakennustuotteet ja muut tekniset muovituotteet. Yhteiskunnassamme tehtävillä koulutus-, verotus- ja vastaavilla päätöksillä on suuri vaikutus siihen, missä arkiset tuotteemme lopulta valmistetaan. Muovit ovat erittäin säästävä ja monikäyttöinen materiaaliryhmä, jota Suomessa on perinteisesti osattu jalostaa laadukkaiksi tuotteiksi. Kotimaisia muovituotevalmistajia oli vuonna 2011 582 yritystä ja niissä suoraan töissä noin 10 600 työntekijää. vesa.karha@plastics.fib535efb247996729d169dbdf7b5c70d2http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=241Sun, 28 Apr 2013 22:00:00 +0300Eurooppalaisen PVC-teollisuuden aloittamasta kestävän kehityksen vapaaehtoisohjelmasta tuli vuosikymmenessä kiinnostava ja jopa haluttu malli myös muilla markkina-alueilla. Vuonna 2011 PVC-muovin koko tuotantoketju päätti rohkeasti jatkaa ja laajentaa menestyksellistä Vinyl2010-vapaaehtoisohjelmaansa ainakin seuraavat 10 vuotta. Päätettiin luoda osin uusilla tavoitteilla varustettu VinylPlus- sitoumus. Tämän nyt globaalin kestävän kehityksen ohjelmakokonaisuuden vuosipäiviä vietettiin Turkissa Istanbulissa 25. -26.4.2013. Tilaisuudessa julkaistiin vuonna 2012 saavutetut uudet välitulokset. Näitä olivat mm. PVC:n kierrätyksen merkittävä lisääminen sekä lyijystabilisaattorien käytön vähentyminen aikataulussa niin, että vuonna 2015 niistä voidaan luopua Euroopassa kokonaan. Ohjelmaan sisältyy hyvin paljon muitakin konkreettisia tavoitteita. VinylPlus inspiroi kovasti isäntämaa Turkin kiivaasti kasvavaa muoviteollisuutta. Maan muoviteollisuusliiton PADGERin puheenjohtaja Reha Gür sanoi juhlapuheessaan, että VinyPlus -ympäristöyhteistyö on ainutlaatuisen hienoa. Vapaaehtoisohjelman arvoa korostaa tinkimättömyys ja pitkäjänteisyys, jolla ylitetään niin huonot taloustilanteet kuin maiden rajatkin. Turkille on kunnia isännöidä vastuullisen PVC-alan seminaaria ja haluamme voimakkaasti rohkaista kaikkia yrityksiämme, pieniä ja suuria, olemaan aktiivisesti mukana VinylPlus -ohjelmassa, sen hyvien tavoitteiden takana, julisti puheenjohtaja Gür. vesa.karha@plastics.fia84eaa9c011d6bd93dc57ff5d21e52cbhttp://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=242Tue, 23 Apr 2013 12:30:00 +0300Kokonaisuudessaan muovipakkausten valmistus ei ole kovin suhdanneherkkä ala. Ei se kuitenkaan ihan irti suhdanteista ole. Muovipakkausten valmistus on kyllä erittäin kilpailtu ja vaativa ala, mikäli mielii menestyä tai edes säilyä mukana. Tärkeitä pakattuja tuotteita kuten elintarvikkeita, lääkkeitä, kemikaaleja ja kulutustarvikkeita tarvitaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Saksalaisia muovipakkauksien valmistajia edustava IK on julkaissut varsin valaisevan talouskatsauksen Euroopan tilanteesta 2011-2013. Muovipakkausten kysyntä Saksassa säilyi lähes vakiona vuosina 2011-2012. Laskua tuotantovolyymeissä havaittiin vain 1,8 %. Liikevaihto samana aikajaksona laski yrityksissä tehtyjen säästöliikkeiden vuoksi ainoastaan 0,4 %. Nyt taas vuosi 2013 vaikuttaa ainakin Keski-Euroopassa lievästi virkistyvän kysynnän vuodelta. Uhkana tulevaisuudelleen Saksan muovipakkausvalmistajat näkevät lähinnä Euroopan yleisen taloustilanteen. Lama heijastuu mm. epätoivoisina tarjouskilpailuina. Toisaalta lama ja taantuma estävät erityisen tehokkaasti tuotantotekijöiden kustannusnousun (raaka-aine, työ, energia) siirtoa pakkausvalmistajalta asiakastasolle. Tällöin murenee vähitellen koko toimiketjun kannattavuus. Suomen muovituotevalmistajien tilanne muistuttaa paljon edellä kuvattua. Lisähaasteina meillä on maantieteellinen ja kulttuurillinenkin etäisyys moniin raaka-ainetoimittajiin ja pakkaajiin sekä muihin asiakkaisiin. Pärjätäksemme yhtään markkinoilla meidän tulisi olla erityisen toimitusvarmoja, kustannustehokkaita ja muutoinkin tunnustettuja sekä luotettavia toimijoita. Sillä kuten IK:kin toteaa: Kilpailu on nyt jos koskaan todella kovaa. vesa.karha@plastics.fic9c76b98a0b110c9df4cf65ca9065c69http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=240Fri, 19 Apr 2013 13:37:00 +0300Valtakunnallinen jätevesiviikko 15.-21.4.2013 muistuttaa suomalaisia asiallisen jätevesien käsittelyn tärkeydestä. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät tulee saattaa ajantasaisiksi 15.3.2016 mennessä. Muoviteollisuus ry:llä on haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn keskittyvä työryhmä nimeltään puhdistamotyöryhmä. Sen jäsenten tarkoitus on kehittää toimialaa pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Puhdistamotyöryhmään kuuluvat Suomen markkinoiden johtavat jätevesijärjestelmävalmistajat. Lue lisää alla olevasta linkistä: Rasmus.Pinomaa@chemind.fieb682d1c9de687a7c471b3d0991a7277http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=239Wed, 27 Mar 2013 13:22:00 +0200 Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) muovitekniikan suuntautumisvaihtoehdon lopettaminen vuodesta 2014 alkaen on raju ja odottamaton isku Suomessa muovituotteita valmistavalle toimialalle. LAMK on ollut tärkeä insinöörien kouluttaja alallemme. On vaikea ymmärtää, miksi sieltä ensin lopetettiin muovi-insinöörin koulutusohjelma ja nyt sitten myös siitä jäljelle jäänyt muovitekniikan suuntautumisvaihto, jonka vakuutettiin toimivan hyvin. Päijät-Häme on ollut edistyksellinen muoviyritysten keskittymä maassamme. Alueella toimii useita kymmeniä merkittäviä ja menestyviä muovifirmoja. Menestys on perustunut ihmisten intoon, osaamiseen sekä muovien monipuoliseen tuntemiseen. Juuri nyt kun Suomessa pitäisi katsoa tulevaisuuden yrittämiseen ja modernien materiaalien valmistustekniikoihin, käännetäänkin koulutuksen kelloja kymmeniä vuosia taaksepäin. Ikävä kyllä LAMK ei ole edes ainoa koulutuksen tarjoaja, joka on päättänyt lakkauttaa tai vähentää muovialan koulutusta. Tällä menolla palaamme menneisyyteen, jolloin maassa ei ollut lainkaan muovialan omaa koulutusta ja muovitietokin oli muruina ties missä. Kehityssuunta on väärä ja vahingoksi meille kaikille. Muoviteollisuus ry Vesa Kärhä www.plastics.fi vesa.karha@plastics.fi3d34b06f689c142c7a2345eb262fe271http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=238Tue, 26 Mar 2013 16:33:00 +0200Hyvin usein kysytään, mitä eri muoveille tapahtuu pitkän ajan kuluessa ympäristössä. Tähän kysymykseen tuoreinta tietoa hakee laaja BIOCLEAN -tutkimus. BIOCLEAN on Euroopan unionin seitsemännessä puiteohjelmassa rahoitettava tutkimusohjelma. Siihen osallistuu 19 tutkimusosapuolta 9 EU-maasta ja yksi osallistuja Kiinasta. Ennestään tiedossa on, että muovitkin voivat hajota hitaasti luonnon olosuhteissa biologisesti - jopa kaatopaikoilla. Muovien pilkkoutuminen riippuu muovityypistä sekä vallitsevista ympäristöolosuhteista. Kuitenkaan tätä asiakokonaisuutta ei ole tieteellisesti luodattu viimeisin tutkimusmenetelmin. Tutkimustieto on pääosin vuosien takaa ja se on hajallaan. BIOCLEAN -tutkimushankkeesta toivotaan saatavan uutta tietopohjaa, tutkimusmenetelmiä ja kokonaiskuva. Selvitykset kohdistetaan yleisimpiin muoveihin: PVC:hen, PS:iin, PP:hen ja PE:hen. Eräs selvitettävä osa-alue on se, miten pieneliöt lopulta käyttävät muovien pilkkoutuneet molekyylit ravinnokseen. Uusina alueina halutaan katsoa, voisiko jotain eliökantaa tai biologista menetelmää peräti hyödyntää muovien jätehuollossa. Yksi keskeinen tutkimusalue ovat vesistöt. Tutkimus kestää vuoteen 2015. vesa.karha@plastics.fi796b706101c0d79cf2148fe45fd5d687http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=237Tue, 19 Mar 2013 09:10:00 +0200Hänen tavoitteli elämänsä kaukaista ihastusta, joka ei edes vaivautunut pysähtymään hänen luonaan. Elämä on niin hektistä. Kuten ihmisten, myös pakkausten on kestettävä kolhut ja rajukin kyyti. Lopulta, huipulla vasta ymmärtää miksi. Katso tositapahtumiin perustuva 3 minuutin seikkailutarina vauhdikkaasta parista ja panttipullosta. Sivuosassa vilahtaa myös muovinen pakkauskalvo. Myös englanniksi vesa.karha@plastics.fi90b88d4f8891f5c4d4bdb382f8e8e313http://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=236Mon, 18 Mar 2013 15:25:00 +0200Ruuan ja juoman pakkaamisen merkitys on kuluttajille epäselvä. Moni pyrkii esimerkiksi välttämään pakkauksia, ja päätyy siksi heittämään ruokaa kotona roskiin. Aika Pakkaus! -kampanja kertoo, mitä hyötyä pakkaamisesta on itsellemme ja ympäristölle. Elintarvikkeiden pakkaamisen syy on epäselvä suurelle osalle nykykuluttajista. Me esimerkiksi suosimme usein pakkaamattomia tuotteita säästääksemme ympäristöä, vaikka tämä ei todellisuudessa ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. MTT:n* tuore Climate Communication -2 tutkimus paljastaa: Kuluttajat arvioivat, että ympäristöystävällisin elintarvike on se, jossa on vähän pakkausmateriaalia. \"Todellisuudessa pakkaukset aiheuttavat tuotantoketjun ympäristövaikutuksista vain murto-osan. Ympäristön kannalta paljon ongelmallisempaa on se, että ruokaa joutuu nyt niin paljon hukkaan\", kertoo pakkausasiantuntija Satu Jokinen, Pakkaustutkimus – PTR ry. PTR on aloittanut Aika Pakkaus! -kampanjan, jotta kuluttajat ymmärtäisivät entistä paremmin myös pakkaamisen hyödyt. Vältä ruokahävikkiä, älä pakkauksia Hyvä pakkaus on huomaamaton, mutta sillä on huomattava merkitys. Se pitää ruuan aromit sisällään ja ylimääräiset ulkona. Pakkaukset suunnitellaan niin, että kaikki ruoka ja juoma tulisi käyttöön ja mahdollisimman vähän menisi hukkaan. Esimerkiksi pienenkin leipäpalan nakkaaminen roskakoriin saa aikaan suuremman hiilijalanjäljen kuin leipäpussin valmistus. \"On tärkeämpää välttää ruokahävikkiä kuin pakkauksia\", pakkausasiantuntija Jokinen painottaa. Yleisiä syitä ruokahävikkiin kodeissa on pakkausten näkökulmasta ainakin kaksi. Joko ruokaa ostetaan kokonaan ilman pakkausta tai liian suurissa pakkauksissa. Roskiin pelkkiä pakkauksia Ruokahävikin välttämiseksi kannattaakin harkita, minkä kokoiset pakkaukset sopivat parhaiten omaan talouteen. Oikeankokoinen pakkausvalinta on kuluttajalta aina ympäristöteko, jotta ruokaan jo tuotantovaiheessa sijoitetut luonnonvarat eivät menisi hukkaan. Kuluttaja voi huomioida ympäristön kahdella tavalla pakkauksia käsitellessään: ostamalla sopivan kokoisia pakkauksia, jottei ruokahävikkiä synny ja toisaalta kierrättämällä pakkaukset käytön jälkeen. \"Ihannetapauksessa roskiksessa on pelkkiä pakkauksia, eikä ollenkaan ruokaa\", Jokinen kiteyttää. Lisätietoja: Pakkaustutkimus PTR ry Satu Jokinen 050 383 2299, satu.jokinen@ptr.fi Lena.Jenytin@plastics.fi16a2abd2d527674394efa53c98afcd1dhttp://www.muoviteollisuus.fi/fin/ajankohtaista//?nid=235Mon, 11 Mar 2013 12:25:00 +0200Brittinäyttelijä Jeremy Irons on ryhtynyt nostamaan brittien ympäristötietoisuutta muovien suhteen. Brittein saaret on Euroopan suurin muovijätteen viejä. Se on myös tunnetusti tuulinen tiheästi asuttu saarijoukko, jossa osassa vielä jaetaan ilmaisia ohuita ostospusseja kaupoissa läjäpäin. Tästä syntyy roskaantumista, jota vastaan Irons kampanjoi. Roskaantuminen on kehittymättömän jätehuollon ja ihmisten välinpitämättömyyden summa. Teema on hyvin pinnalla nyt koko Euroopan unionissa ja nousee varmasti taas Suomessakin lumien sulaessa ja paljastaessa ties mitä epämiellyttävää, joka olisi pitänyt kerätä vaikka sitten asialliseen muovipussiin ja toimittaa roskikseen. Onneksi meillä on suhteellisen hyvä ja edelleen kehittyvä jätehuolto sekä hieman toisenlainen kulutuskulttuuri. Muovi on ihan kelpo materiaali, kunhan siitä huolehtii myös jätteenä. vesa.karha@plastics.fi